... otsikon keksiminen on aina jotenkin tosi vaikeeta... ja tämänkin kertainen otsikko on mitä sattuu, kuten on tuleva postauskin... koittakaa kestää!

Joten mennään asiaan!

Malli: Dude & Dudette (ravelry) by Adelheid (oma projekti)

Lanka: Four Seasons Gründl Hot Socks Luxor

Puikko: 2mm bambu-sukkis

Koko: miehelle normikokoiseen jalkaan

Kulutus: 88 g

Sukat tuliva eläköitymislahjaki työkaverille, tässä kuvassa ne ovat kuitenkin mun omissa koivissa.

Yritin kovasti mallata raitoja kohdalleen kun sukkia aloitin, ja varren yläosassa ne jotenkin osuivatkin suht kohdalleen. Kävi sitten kuitenkin niin, että toisessa sukassa vastaan tuli solmu, joka laittoi raidoituksen uuteen järjestyseen. Siinä vaiheessa mentiin jo kantapään hujakoilla, joten en tosiaan ruvennut alusta aloittamaan. Mutta kyllä 'otti pattiin'!!!

Kuvatukset on aika kehnoja, oli kiire ja yksin mallina ja kuvaamassa... ja tietty sain kuningasidean, että heitän koivet tuulilasille ja kuvaan ne siinä... miehekästä otetta ja silleen, mutta... aika moista vääntelehtimistä se autossa kuvaaminen sitten oli! Ja vastan aurinkoa tietysti... Värit ei siis tässä toistu oikein, mutta nuo alemmat lähikuvat ovat kyllä aika tavalla oikeita!

Tässä siis kantapäätä ja kiilakavennuksia. Tein sukan muuten aivan ohjeen mukaan, paitsi nuo oikeat silmukat tein kierrettyinä. Sekä nämä yksittäiset oikeat, että aina nurjien silmukoiden jälkeen tulevien "oikeiden ryhmien ekat silmukat". Mun käsialalla sillä tavalla tulee siistimpää. Ja mä jotenkin tykkään tuollaisista "täsmällisistä" silmukoista!

Oli eka kerta kun tein tälläistä kettinki-palmikkoa ja se oli alkuvaikeuksien jälkeen ihan kivaa. Tosin siitä että apupuikkoa siirrellään "edes-sun-takasin" en kauheasti tykänny. Mutta kun työssä olivaan yksi palmikko, niin sekin sitten meni. Ohjeet oli tosi hyvät ja selkeät. Ja lanka on kyllä ihanan pehmeää, ja kivaa neulottavaa!

Sitten on aivan pakko siirtyä toiseen asiaan. Nimittäin tähän:

Jep, reikä.

2 viikkoa olleet tytöllä housut päiväkodissa, ja nyt vasta reikä polvessa! Ei iso, mutta kumminkin. Ja ajattelin kerrankin saada ajoissa valmista, ja korjattua sen, ennen kuin se ratkee pahasti! Mutta huomaamatonta paikkaa en kyllä tähän kankaaseen tähän kohtaan saa... ainakaan sellaista, joka kestäisi uudet koitokset.

Joten:

mitä ei voi peittää, sitä pitää korostaa!

Ja kyllä se tähän sen parina käytettävään takkiin ihan hyvin sopii:

Jännityksellä odotetaan koska toinen polvi hajoaa, ja millainen paikka siihen sitten laitetaan!

Mutta pidemmittä puheitta siirryn virkkaamaan nukkekodin pitsiliinaa! Käykää te sillä välin vielä osallistumassa arvontaan, muutama päivä vielä aikaa!

Hauskaa viikonjatkoa, ja

Kiitos aivan ihanista kommenteistanne, olette loistavia!