"You are beautiful-tunnustus on tarkoitettu kaikille blogistanian näteille blogikirjoittajille :) Tunnustuksen saaja haastetaan julkaisemaan 3-5 ennen julkaisematonta kuvaa omasta elämästään (oman kameran kätköistä) pienten selitysten kera ja jakamaan tunnustus eteenpäin kolmelle (3) muulle!"

Vihdoin sain tämän aikaiseksi, olen saanut tämän tunnustuksen jo yli kuukausi sitten Sagalta Pähkinänkuoressa -blogista.  Kiitos tuhannesti Saga!

Se miksi tämän laittaminen eteenpäin on kestänyt, ei missään tapauksessa johtunut siitä, että tämä olisi mielestäni vähäpätöistä. Päinvastoin, pidin tätä kiitoksena ja haasteena itsellenikin, joten halusin tunnustuksen hengessä valita esiteltäviksi jollain tapaa mielestäni kauniit kuvat. Ja oikeasti, olen pähkäillyt ja pähkäillyt, ja nyt olen valinnut seuraavat kuvat:

Jep, se oon mä. Eka kuva ei tosin kauniista aikeistani huolimatta ole kovin kaunis! Mutta miksi halusin tämän "kuvasarjan" julkaista. No, kahdesta syystä.

1. Tässä on mun uudet hiukset! Oon lähestulkoon koko 32 vee elämäni ollut pitkätukkainen ilman otsahiuksia, joskus ruskeaa väriä, joskus vaaleita raitoja, mutta aina pitkät hiukset. Nyt on lyhyet, ja nyt on punaiset! Ja mä tykkään niistä ihan hulluna!

2. Ja tämä eka kuva on heti aamulla heräämisen jälkeen otettu, aikamoinen painajainen saada tuo tukka tuohon alemman kuvan kuosiin... pitkät hiukset vaan laitettiin ponnarille, ja menoksi... mutta nyt föönataan ja puunataan ja tupeerataan... Se kaikki on mulle niin uutta, mutta niin kivaa! Tosi tuo aamuinen peilikuva lähinnä itkettää... riikinkukon pyrstöä kun hiuslookki

muistuttaa....!!!!!

Tämä kuva on vuodelta 2008 Thaimaasta Krabista. Olimme miehen kanssa siellä kahdestaan 2 viikkoa lomalla. Ja se oli paras loma ikinä. Ja siellä oli näin kauniita auringonlaskuja. Joka ilta. Tahtoo takaisin.

Etana. Muovailuvahaetana. Tyttäreni tahtoo aina tehdä kaikesta muovailtavasta materiaalista (muovailuvaha, taikina) etanan. Ja se haluaa, että sen kanssa piirretään paperille aina etana. Aina, kun se piirtää, aina jonkun pitää piirtää etana. Tämä oli muutenkin mukava hetki, muovailtiin perheen kanssa, aurinko paistoi ikkunasta ja meillä oli hauskaa. Hassua, kuinka jotkut ihan tavalliset hetket vaan jäävät kirkkaampina mieleen kuin toiset. Tämä on yksi ihana muistoni.

Nämä olivat ne kauan pähkäilemäni valokuvat. Ja sitten pitäisi vielä tietää kenelle tämä annetaan eteenpäin... Tämän voisi antaa vaikka kenelle, mutta menkööt nyt näille seuraaville ihanille lukemilleni blogeille:

Neferi

Tilli Mössönpoika ja muita ihania

Neulenirvana

Ei tällä kertaa sitten enää sen kummempaa, kuin ihanaa äitinpäivän iltaa meille kaikille! Tässä teille kukka minulta!