Jämäkuuta kun vietetään, niin langanloppuja kaivellaan... nyt täytyy kyllä sanoa, että alkaa olla jämälankapuoli aika vähissä. Onhan niitä vielä toki aimo läjä, mutta suurin osa niistä on kiinnitettynä äidilleni virkkaamaan CAL -peittoon, joten sitten kun se joulukuussa valmistuu, nähdään mitä niistä siihen varatuista jämistä sitten jää... No, eiköhän se  jämäkuu iske ensivuonnakin! Mutta sen verran kuitenkin on muitakin lankoja, että vähän saa muutakin aikaiseksi!

Kuten vaikka nämä säärystimet tyttärelle:

Malli: omasta päästä 40s aloituksessa, nilkan resorissa ja "jalkaterässä" 32s

Lanka: Viking of Norway Ville

Puikot: 3½ mm bambuiset sukkikset

Koko: kaksivuotiaalle sopiva!

Kulutus: 47g

Omistajansa jalassa! Ja yllättävää kyllä, on pitänyt niitä ihan mukisematta, ei ole kertaakaan edes aikonut kiskoa niitä jalastaan! Oli pakko saada lapselle säärystimet, kun mekkoja on kaappi väärällään, ja talvella on kuitenkin sen verran viileä, että pelkät sukkikset on turhan kylmät päiväkotiin. Nyt ei sitten palele, ja taidan kyllä tehdä näitä muutamat lisää! Mekkoja on vaikka minkä värisiä, joen vaikka minkä värisille säärystimille on siis tarvetta!

Toinen jämälankaprojekti on myös tyttärelle.

Oho, ja on näköjään äidinkin päässä jotain...

No Wurmithan ne siinä!

Malli: Wurm (ravelry) by Katushika (oma projekti)

Lanka: aikuinen 7-veljestä. lapsi Nalle aloevera

Puikko: aikuinen 4mm pyörö, lapsi 3½ mm pyörö

Kulutus: aikuinen 97g, lapsi 55g

Mallia on aikuisella muutettu niin, että keskelle eteen on tehty kaksi 6s tavallista palmikkoa, palmikoiden välissä 2s nurin, lapsen mallia on muutettu niin että kaksinkertaisen reunan tilalla on 1o 1n -joustinneuletta. Lapsen pipo on tehty suuremman koon silmukkamäärillä, ja siitä tuli kyllä tosi reilu... no onneksi tämä lapsi kasvaa vielä, niin jonain talvena tämäkin pipo on sitten sopivampi! Aikuisen pipoon tein vain 80s alkuun, mutta siinä olisi voinut olla ehkä muutama silmukka taas enemmän... että putkeen meni! Mutta aikuisen pipon tilanteen pelastaa kuitenkin se, että se menee lahjaksi ystävälleni, jolla luulisin olevan pienempi pää kuin minulla!

Pipo on kyllä ihana! Ja huomasin 7 veljeksestä yhden kivan jutun: Tästä langasta olin ensin neulonut jotain aivan muuta, joka päätyi sitten purettavaksi, ja koska halusin seuraavastakin neuleesta siedettävän näköisen, kastelin puretun langan. Ja mikä ero pehmeydessä tämän kastelun jälkeen! Siis karheasta ja vähän kovasta 7 veljeksestä tuli ihanan pehmeä ja miellyttävä! Uskomatonta! Pipo on nyt tosi miellyttävä päässä, ei lainkaan kutita!

Nyt on jämäkuu edennyt niin, että olen päässyt oikein kunnolla kammolankojen pariin! Niistä palaan mitä ilmeisimmin melko pian seuraavassa postauksessa! Ja uskokaa tai älkää, kammolangoista (= Novitan Teddy ja joku toinen järkyttävä karva-nukka-hässäkkä -lanka) on muotoutumassa GAP -tastic Cowl... toivottavasti mallin suunnittelija ei pyörry, kun esittelen kammo-luomukseni maailmalle!